Korvausperusteet

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan lääkevahingon aiheuttamat ylimääräiset tarpeelliset kustannukset ja muut menetykset. Sellaisia kuluja ja menetyksiä, jotka olisivat aiheutuneet ilman vahinkoakin, ei korvata. Tämän vuoksi korvausta ei voida maksaa alun perin tutkittavana tai hoidettavana olleen sairauden tai vamman hoitokuluista eikä vahingon aiheuttaneen lääkkeen hankintakuluista.

Lääkevahinkovakuutuksesta maksettavat korvaukset määrätään soveltaen vahingonkorvauslain säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Myös Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntö lääkevahinkoasioissa otetaan korvauksissa huomioon. Lähtökohtaisesti vahinkoon liittyvät kulut ja menetykset korvataan täysimääräisesti. Vahingoittuneen on myös omilla toimillaan mahdollisuuksien mukaan estettävä lisävahingon syntymistä.

Lääkevahinkovakuutus on toissijainen korvausjärjestelmä

Lääkevahinkovakuutus on toissijainen korvausjärjestelmä. Lääkevahinkovakuutus täydentää lakisääteistä turvaa. Tästä syystä vakuutuksesta maksettavista korvauksista vähennetään aina lakisääteisestä vakuutuksesta tai muuten julkisista varoista maksettavat tai saatavat etuudet. Korvauksenhakija tulee itse hakea tällaisia korvauksia ja etuuksia asianomaisilta tahoilta kuten Kela, eläkevakuutusyhtiö jne., vaikka vahingosta haettaisiin korvausta myös Suomen Keskinäiseltä Lääkevahinkovakuutusyhtiöltä.

Korvattavat sairaanhoito- ja muut kulut

Sairaanhoitokulut

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan tarpeelliset vahingon aiheuttamat ylimääräiset sairaanhoitokulut. Korvattavaksi voivat tulla esim. vahingosta aiheutuneet ylimääräiset hoitopäivä- ja poliklinikkamaksut, lääkärinpalkkiot, vahingosta aiheutunut kotisairaanhoito ja laboratoriotutkimukset, lääkekulut sekä fysikaalinen hoito.

Sairaanhoitokustannukset korvataan pääsääntöisesti julkisen sairaanhoidon kustannustason mukaisesti, ellei poikkeustapauksessa ole erityistä perustetta yksityisten terveydenhoitopalveluiden käyttämiseen.

Muut vahingosta aiheutuneet kulut

Muina vahingosta aiheutuneina kuluina voidaan korvata muun muassa ylimääräisestä hoidosta aiheutuvia matkakuluja, ylimääräisestä pitovaatteiden kulumisesta aiheutuneita kuluja sekä kotihoidon ajalta aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia.

Kun vahingonkärsineelle aiheutuu ylimääräistä pitovaatteiden kulumista esim. proteesin, kyynär- tai kainalosauvojen, pyörätuolin tai erilaisten tukisidosten käytöstä, voidaan maksaa vaatelisäkorvausta. Korvausta ei kuitenkaan makseta laitoshoidon ajalta.

Hoitotuki ja korvaus kohonneista kodinhoitokuluista on tarkoitettu kattamaan kotihoidon ajalta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Korvausta ei makseta laitoshoidon ajalta.

Tilapäinen ja pysyvä haitta

Tilapäinen haitta (kipu ja särky)

Tilapäisen haitan korvauksella hyvitetään välittömästi vahingon jälkeen vahingonkärsineelle aiheutuva akuuttivaiheen kipu ja särky ja muu epämukavuus. Korvauksen määrään vaikuttavat mm. vamman tai sairauden vaikeusaste, toipumisaika, tehdyt hoitotoimenpiteet ja sairaalahoidon tarve. Jos kiputila muuttuu krooniseksi, se huomioidaan pysyvän haitan korvauksessa.

Pysyvä haitta

Lääkevahingosta aiheutunut pysyvä toiminnallinen haitta (invaliditeetti) korvataan pysyvän haitan korvauksella. Haittaluokat on jaettu sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (1012/1986) mukaisesti 1 – 20 haittaluokkaan. Korvauksen määrään vaikuttaa vamman laatu ja vahingonkärsineen ikä sekä joissakin erityistapauksissa vahingonkärsineen ammatti ja harrastukset.

Kustakin haittaluokasta maksettavan korvauksen suuruus määräytyy liikennevahinkolautakunnan ohjeiden perusteella.

Pysyvä kosmeettinen haitta

Mikäli lääkevahingosta aiheutuu pysyvää ulkonäöllistä haittaa, kuten arpi, hyvitetään se kosmeettisen haitan korvauksella. Korvausta määriteltäessä huomioidaan arven laajuus, muoto, väri, sijainti ja näkyvyys. Korvauksen määrään vaikuttaa myös vahingonkärsineen ikä. Ikävähennys pienentää vanhempana vahingoittuneen henkilön korvausta.

Korvauksen suuruus määräytyy liikennevahinkolautakunnan ohjeiden perusteella.

Ansionmenetys

Jos vahingoittunut työntekijänä tai yrittäjänä menettää lääkevahingon aiheuttaman työkyvyttömyyden seurauksena ansiotuloja, voidaan menetys korvata lääkevahinkovakuutuksesta. Työkykyarviossa otetaan huomioon vahingoittuneen jäljellä oleva työkyky ja mahdollisuudet ammatilliseen kuntoutukseen. Arviota tehtäessä selvitetään myös perussairauden tai -vamman vaikutus työkykyyn. Korvausta voidaan maksaa myös osittaisen työkyvyttömyyden perusteella. Vahingonkärsinyt on myös selvitettävä mahdollisuutensa edistää työkykyään lääkinnällisen tai ammatillisen kuntoutuksen avulla.

Lääkevahingosta johtuvasta työkyvyn alenemisesta aiheutuva tulojen vähentyminen korvataan tosiasiallisen menetyksen mukaan. Korvauksen määrän laskemisen lähtökohtana on arvio siitä ansiotulosta, jonka vahingoittunut olisi saanut, jos lääkevahinkoa ei olisi sattunut.

Korvausta maksetaan ainoastaan siltä osin kuin muiden lakien perusteella maksettavat etuudet eivät kata menetystä. Korvausta laskettaessa vähennetään mm. sairausvakuutuslain, liikennevakuutuslain, tapaturmavakuutuslain, työeläkelakien ja kansaineläkelain sekä potilasvahinkolain perusteella suoritettavat päivärahat ja eläkkeet. Jos vahingoittunut työskentelee esimerkiksi osa-aikaisesti vahingoittumisen jälkeen, vähennetään korvauksesta myös tästä työstä tai yrittäjätoiminnasta saatu ansiotulo. Korvausta maksetaan siis ansion aleneman perusteella.

Kuolintapaus

Kuolintapauksessa suoranaiset hautajaiskulut ja muut hautaamiseen liittyvät kulut voidaan korvata kohtuulliseen määrään saakka. Korvattavia ovat mm. hautapaikasta, arkusta, hautakivestä, hautajaistilaisuudesta, kukista, lehti-ilmoituksista ja suruvaatteista aiheutuneet kulut. Korvausta perunkirjoituskuluista ei makseta, koska vahingonkorvausoikeuden vakiintuneen käytännön mukaan näitä kuluja ei pidetä hautaamiseen liittyvinä korvattavina kustannuksina.

Hautauskustannusten kattamiseen muualta saadut avustukset voidaan vähentää lääkevahinkovakuutuksesta maksettavasta korvauksesta. Hautauskulut korvataan kuolinpesälle tai sille, joka on kulut suorittanut omista varoistaan.

Kuolintapauksessa korvataan tarpeellinen elatus siihen oikeutetulle. Elatukseen oikeutettuja ovat leski ja alaikäiset lapset sekä eräissä tapauksissa myös alle 21-vuotiaat opiskelevat lapset. Korvausta maksetaan ainoastaan siltä osin kuin korvauksensaajan muut tulot ja muiden lakien perusteella maksettavat etuudet, kuten perhe-eläkkeet eivät takaa tarpeellista elatusta.

Tee vahinkoilmoitus