Medialle

Koronarokotetietoa medialle

HUOM! Koronarokoteohjelman edistyessä saamme paljon vahinkoilmoituksia ja yhteydenottoja. Keskitymme nyt käsittelemään vahinkoilmoituksia mahdollisimman tehokkaasti. Tämän vuoksi et välttämättä saa meihin yhteyttä yhtä nopeasti kuin tavallisesti. Vastaamme median tiedusteluihin niin ripeästi kuin mahdollista.

Kaikkein nopeimmin pystymme yleensä reagoimaan sähköpostikysymyksiin: tiina.hellgren@laakevakuutus.com. Soittopyynnöt pyydämme kohteliaimmin jättämään numeroon 010 219 5712 (ti-to klo 10–13).

Alla tietoa korona-aiheesta ja vastauksia meille usein esitettyihin kysymyksiin. Päivitämme tietoja noin kuukauden välein.

VAHINKOILMOITUSTILANNE – PÄIVITETTY 10.9.2024

Elokuun 2024 loppuun mennessä koronarokotteista on tehty 2 709 vahinkoilmoitusta ja annettu 2 535 päätöstä, joista 795 on myönteisiä eli korvaukseen oikeuttavia ja 1 747 kielteisiä. Tapaukset pyritään käsittelemään nopeasti, mutta huolellisuusperiaatteesta ei tingitä.

Toistaiseksi korvauksia on maksettu tilapäisestä haitasta, vahingon aiheuttamista sairaanhoitokuluista ja joissain tapauksissa ansionmenetyksistä. Haitat ovat pääosin olleet lieviä. Kulut maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaan tositteita vastaan. Ansionmenetyskorvaukset maksetaan toteutuneiden ansionmenetysten mukaisesti. Korvausta on maksettu tapauksissa, joissa rokotteen aiheuttamat oireet ovat kestäneet vähintään 14 päivää tai haitan aiheuttamat sairaanhoitokulut tai ansionmenetys on ylittänyt 85 euroa.

Korvauksia on maksettu tähän mennessä seuraavasti: : allergiset reaktiot: 23 % (pääsääntöisesti ihottumia) myönteisistä päätöksistä, sydän- ja verisuonioireet: 20 % (yleisimmin sydänlihastulehdus), yleisoireet ja paikallisreaktiot 20 % (mm. kuume, kipu ja särky, rokotuskäden turvotus ja ohimenevä väsymys), neurologiset oireet: 18 % (päänsärky sekä joitain yksittäisiä, harvinaisempia neurologisia oireita), immuunipuolustuksen häiriöt n. 10 %, lihas- ja nivelkivut: 5 % ja muut oireet n. 4%. Toistaiseksi vahinkoilmoituksissa ei ole kerrottu vakavista, tuntemattomista haittavaikutuksista.

Usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen

Maksaako valtio koronarokotteita koskevat korvaukset? Mikä on valtiontakuu?

Maksajana toimii Suomen Keskinäinen Lääkevahinkovakuutusyhtiö, eli suomalaiset lääkeyhtiöt. Valtio toimii jälleenvakuuttajan roolissa, mikäli korvaussummat kasvavat erittäin suuriksi.

Vakuutusyhtiön täytyy aina olla riittävän vakavarainen. Koronapandemia on niin uusi ja tuntematon riski, että mikään vakuutusyhtiö ei yksin voi kantaa tuota riskiä. On hyvin tavallista, että vakuutusyhtiöt jakavat etenkin suuria riskejä jälleenvakuutuksella. Koronarokotteille ei kuitenkaan toistaiseksi ole saatavilla jälleenvakuutusta. Jotta koronarokotteet voitiin vakuuttaa lääkevahinkovakuutuksessa, tarvittiin muu järjestely korvaamaan jälleenvakuutus koronarokotteiden osalta.

Suomen valtio on myöntänyt Suomen Keskinäiselle Lääkevahinkovakuutusyhtiölle vakuutustakuun. Takuu on maksullinen samaan tapaan kuin jälleenvakuutus. Takuu koskee sellaisia koronarokotteita, jotka on hankittu Suomeen EU:n hankintamekanismin kautta. Tästä syystä myös lääkevahinkovakuutus kattaa vain sellaiset Suomessa annettavat koronarokotteet, jotka on hankittu EU:n hankintamekanismin kautta. Tällä hetkellä kaikki Suomessa annettavat koronarokotteet ovat vakuutuksen piirissä.

Kun koronarokotteista tulee lääkevahinkovakuutuksesta korvattavia vahinkoja, vakuutusyhtiö maksaa korvaukset vahingonkärsineille.
Suomessa on tällä hetkellä neljä koronarokotetta: Pfizerin ja Biontechin Comirnaty -rokote, Modernan Spikevax (aikaisemmin Moderna Covid-19 Vaccine), Janssenin Covid-19 Vaccine Janssen ja Novavaxin Nuvaxovid. 30.11.2021 asti on ollut käytössä myös Astrazenecan Vaxzevria (aikaisemmin Covid-19 Vaccine). Ne koronarokotteet, jotka on hankittu Suomeen EU:n yhteisen hankintamekanismin kautta, on vakuutettu lääkevahinkovakuutuksessa. Kaikki Suomessa tällä hetkellä annettavat ja aiemmin annetut koronarokotteet täyttävät tämän edellytyksen ja ovat vakuutuksen piirissä.
Käytännössä valtiontakuu koskee EU:n hankintaprosessin kautta saatuja rokotteita. Muiden rokotteiden jälleenvakuutustilanne olisi monimutkainen. Koska rokotteiden saatavuus on saatu hyvälle tasolle, ei Suomi tietojemme mukaan ole ainakaan toistaiseksi hankkimassa muita kuin EU-prosessin kautta tulevia rokotteita. Jos tilanne muuttuisi, olemme osaltamme valmiita avoimeen dialogiin asiasta kaikkien oleellisten sidosryhmien kanssa.
Elokuun 2024 loppuun mennessä koronarokotteista on tehty 2 709 vahinkoilmoitusta, joista on annettu 795 myönteistä päätöstä ja 1747 kielteistä päätöstä. 167 tapausta oli käsittelyssä.

Yleisimmät haitat, joista on maksettu korvausta:
- Yleisoireet kuten: kuume, päänsärky, rokotuskäden kivut, lihas- ja nivelkivut, huonovointisuus väsymys.
- Ihottumat ja muut allergiset oireet
- Imusolmukkeiden turpoaminen
- Neurologiset oireet, kuten päänsärky
- Sydänlihastulehdus ja sydänpussin tulehdus
- Immuunipuolustuksen häiriöt
Korvauksia on maksettu tilapäisestä haitasta ja sairauden hoitokuluista sekä ansionmenetyksestä.

Kielteinen päätös on annettu tapauksissa, joissa on ollut kyseessä vähäinen vahinko sekä tapauksissa, joissa ilmoitetun oireen ja rokotteen välillä ei ole ollut todennäköistä syy-yhteyttä.

Päivitetty 10.9.2024

Tiedot päivitetään noin kuukauden välein. Tarkempia tietoja mm. siitä, minkälaisissa tapauksissa korvauksia on maksettu julkaistaan, kun tapauksia on riittävästi niin, ettei tietosuoja vaarannu.

Katso tarkemmat tiedot
Lieviä tai vähäisiä rokotevahinkoja ei korvata lääkevahinkovakuutuksesta. Rokotteen aiheuttama henkilövahinko korvataan silloin, kun vahingonkärsinyt on vahingon seurauksena
1. ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 30 päivää
2. saanut pysyvään ruumiinvamman tai sairauden tai
3. kuollut.
Vaikka kohdissa 1-3 mainitut edellytykset eivät täyttyisi, vahingonkärsineelle voidaan korvata rokotevahingon hoitamisesta aiheutuneet välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa.

Tutustu vakuutusehtoihin
Vakuutuksesta korvataan rokotteen aiheuttamat henkilövahingot. Rokotteen ja vahinkoseuraamuksen välillä täytyy olla todennäköinen syy-yhteys. Lääke- tai rokotevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa, jonka lääke tai rokote on todennäköisesti aiheuttanut. Todennäköinen syy-yhteys tarkoittaa sitä, että vahinkoseuraamus on joko varmasti tai todennäköisesti seurausta rokotteesta.
Lääkevahinkovakuutuksesta ei korvata välillisiä vahinkoja.
Lääkevahinkona ei pidetä sairautta tai vammaa, joka on aiheutunut siitä, että rokotteella ei ole tarkoitettua vaikutusta.
Vakuutuksesta maksettavat korvaukset määräytyvät tapauskohtaisesti. Mitä korvataan ja kuinka paljon riippuu siitä, minkälainen vahinko rokotteesta on aiheutunut. Vahingot ovat keskenään hyvin erilaisia ja siksi myös korvaukset ovat erilaisia ja erisuuruisia.

Korvausta määriteltäessä sovelletaan Suomen vahingonkorvauslain säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin myös liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Yleisimmin rokotevahingoista maksetaan korvauksia tarpeellisesta ja välttämättömästä sairaanhoidosta sekä korvausta ansionmenetyksestä työkyvyttömyysajalta.

Harvinaisissa, vakavammissa tapauksissa voidaan maksaa myös muita korvauksia. Lisää tietoa löydät:

Usein kysyttyä
Korvauksen määrä on riippuvainen vahingosta.
Lääkevahingon aiheuttamat kulut maksetaan kokonaisuudessaan kuitteja tai tositteita vastaan.

Tilapäisen haitan korvauksen suuruus riippuu haitan asteesta. Haitan aste arvioidaan lääketieteellisin perustein ja korvaus määräytyy Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan ohjeiden ja normien mukaan. Lääkevahingoista aiheutuvat haitat eivät yleensä ole kovin suuria. Suurin osa vahingoista asettuu haittaluokkien 1 ja 3 välille.

Mahdollinen pysyvä haitta määritellään sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokka-asetuksen ja Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan ohjeiden ja normien mukaan. Lääkevahingoista aiheutuu harvoin pysyviä vammoja.

Ansionmenetyskorvauksen suuruus määräytyy vahingonkärsineen tulojen mukaan.
Lääkevahinkovakuutus on toissijainen korvausjärjestelmä. Tämä tarkoittaa, että maksettavasta korvauksesta vähennetään sellaiset korvaukset, joihin vahingonkärsineellä on oikeus jonkin lain nojalla.
Lääkevahinkovakuutukselle on tyypillistä, että tapausten selvittäminen kestää useampia viikkoja. Jotta yksittäinen tapaus voidaan ratkaista, tarvitaan hakijan terveydentilaa koskevat potilasasiakirjat. Näiden saaminen yleensä kestää. Tapaus käsitellään organisaatiossamme heti, kun tarvittavat asiakirjat on saatu. Myös korvauksia maksetaan yleensä useammassa erässä. Tyypillisesti ensin maksetaan kertakorvaus tilapäisestä haitasta. Kulukorvaukset maksetaan, kun kuitit ovat saapuneet meille. Ansionmenetyksistä maksetaan, kun selvitys ansionmenetyksestä valmistuu.
Koronapandemia ei aiheuta epävakautta yhtiömme taloudelliseen tilanteeseen. Olemme tyytyväisiä siihen, että tilanteessa on löydetty ratkaisu, ja suomalaiset ovat koronarokotusten piirissä – mikä on lopulta kaikkien yhteinen etu.